Taalla ollaan. Lento oli pitka ja vasyttava, mutta hauskaa oli kun voitiin katsella edessa olevan penkista leffoja ja matkaohjelmia. Vahan krapula vaivasi Lottaa, mutta onneksi lentokoneesta sai vetta :)
Kun paasimme pois lentokentalta niin ensimmaiseksi piti etsia lautta Tsuhun. Sahlailtiin lippujen kanssa, mutta japanilaiset ovat niiin ystavallisia etta kaikki meni tosi hyvin. Meidan takia mm. soitettiin radiopuhelimella. Puhelusta Pasi tajusi vaan etta sana "ulkomaalainen" tuli monta kertaa. Muutenkin kaikki ovat auttaneet tosi ystavallisesti. Ja ihmiset ovat osanneet tarpeeksi englantia (vaikka siita varoiteltiin tosi paljon etukateen). Paljon hymyja ollaan vaihdettu puolin ja toisin. Pieni saavutus oli matka Tsun satamasta Kyotoon: bussi, kolme junanvaihtoa minuuttiaikataululla ja paalle kova vasy lentomatkasta. Mutta kertaakaan ei eksytty.
Hostelli on huippu. 100 jen maksaa 20min nettiaikaa ja on keittio yms. Ja vessassa on oikeasti kaikenlaisia erilaisia suihkuja ja musiikkia!
Japani on tosi siisti maa. Missaan muualla ei voi nahda pukumiehen luutivan yhta hoyhenta pois kadulta. Uniformut ovat kanssa viimeisenpaalle.
Hameet on tosi lyhyita, korot kopisevat ja kaikilla on polvisukat. Pasin mielesta jos hameet olis lyhyempia niin niita pitaisi kutsua voiksi.
Vaikeuksia tuottaa oikeanpuoleinen liikenne, koska se koskee myos kavelijoita. Lankkarille on niin tuttua vaistaa vasemmalle kun taas japsit vaistaa oikealle.
Viereinen baari on nimeltaan Zen Cafe :D
Kaikki on pienta ja siistia. Puutkin ovat suuria bonzaita. Pasi on fiiliksissa.
Taa on niin yltiopositiivista lirkutusta etta ehka seuraavaksi todellisuus iskee.
Ai niin: rakennukset ovat aikast rumia ja taivas on taynna virtajohtoja.
Ja ma nain Geishan! Ja hostellissa on finding nemo kalat. (pasi halusi etta se kerrotaan)
Kaikille hirmusti terkkuja!
Nyt syomaan iltapalaa: Pasi aikoo syoda banaania. Ai niin ja ruoka on friikkia.
Kun paasimme pois lentokentalta niin ensimmaiseksi piti etsia lautta Tsuhun. Sahlailtiin lippujen kanssa, mutta japanilaiset ovat niiin ystavallisia etta kaikki meni tosi hyvin. Meidan takia mm. soitettiin radiopuhelimella. Puhelusta Pasi tajusi vaan etta sana "ulkomaalainen" tuli monta kertaa. Muutenkin kaikki ovat auttaneet tosi ystavallisesti. Ja ihmiset ovat osanneet tarpeeksi englantia (vaikka siita varoiteltiin tosi paljon etukateen). Paljon hymyja ollaan vaihdettu puolin ja toisin. Pieni saavutus oli matka Tsun satamasta Kyotoon: bussi, kolme junanvaihtoa minuuttiaikataululla ja paalle kova vasy lentomatkasta. Mutta kertaakaan ei eksytty.
Hostelli on huippu. 100 jen maksaa 20min nettiaikaa ja on keittio yms. Ja vessassa on oikeasti kaikenlaisia erilaisia suihkuja ja musiikkia!
Japani on tosi siisti maa. Missaan muualla ei voi nahda pukumiehen luutivan yhta hoyhenta pois kadulta. Uniformut ovat kanssa viimeisenpaalle.
Hameet on tosi lyhyita, korot kopisevat ja kaikilla on polvisukat. Pasin mielesta jos hameet olis lyhyempia niin niita pitaisi kutsua voiksi.
Vaikeuksia tuottaa oikeanpuoleinen liikenne, koska se koskee myos kavelijoita. Lankkarille on niin tuttua vaistaa vasemmalle kun taas japsit vaistaa oikealle.
Viereinen baari on nimeltaan Zen Cafe :D
Kaikki on pienta ja siistia. Puutkin ovat suuria bonzaita. Pasi on fiiliksissa.
Taa on niin yltiopositiivista lirkutusta etta ehka seuraavaksi todellisuus iskee.
Ai niin: rakennukset ovat aikast rumia ja taivas on taynna virtajohtoja.
Ja ma nain Geishan! Ja hostellissa on finding nemo kalat. (pasi halusi etta se kerrotaan)
Kaikille hirmusti terkkuja!
Nyt syomaan iltapalaa: Pasi aikoo syoda banaania. Ai niin ja ruoka on friikkia.
1 kommentti:
Onnea Lotalle nimipäivänä!
Lähetä kommentti